Arvoisat sukuseuran jäsenet

Minun on ilmoitettava surullisesta asiasta, joka on kohdannut seuraamme.

Pitkäaikainen rahastonhoitaja,aktiivinen seuran kehittäjä ja voimavaraTuula Piirainen menehtyi 1.2.2016 kotonaan Kuhmossa rakkaan miehensä kunniapuheenjohtajamme Jorman syliin.

Omaisten toivomuksesta ilmoitan menetyksestämme vasta nyt.

Tuula Piiraisen muistolle

Tuula Piirainen o.s. Romo syntyi Helsingissä 9.4.1950. Lapsuuden aika ja koulunkäynti tapahtui Haagassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Pohjois-Haagan yhteiskoulusta vuonna 1969 yleisarvosanalla laudatur.

Opiskelupaikaksi valiutui eri vaihtoehdoista Helsingin Kauppakorkeakoulu, jossa pääaineina olivat kielet, kauppakirjeenvaihto ja muut kaupalliset aineet.

Kieliopinnot veivät hänet kesällä 1971 Saksaan, jossa sitten tapasimme. Alkoi yhteinen taipaleemme, jota on kestänyt hänen pois nukkumiseensa 1.2.2016 saakka. Kamppailu pitkää ja vaikeaa sairautta vastaan päättyi kotona.

Kesällä 1975, reilun vuoden Saksassa yhdessä vietetyn opiskelun ja työn jälkeen, päätimme muuttaa Kainuuseen. Silloin alkoi Tuulalla opettajan työura, jonka parissa hän sitten oli aina sairauden aiheuttamaan äänen menetykseen vuonna 2005. Pisin työrupeama oli Kuhmon ammattikoulussa. Kuhmon kotimme valmistui 1981.

Tuula piti opettajan työstään, josta poisjääminen oli hänelle henkisesti kipeä, kun hän joutui siitä luopumaan. Suru oli myös siitä, että hän joutui lopettamaan matkailuoppaana toimimisenkin. Lukemattomat ovat ne koti- ja ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmät, jotka hän opasti Kainuun ja Kuhmon asioihin.

Työn ja harrastuksen loppuminen toi uuden harrastuksen: sukututkimuksen. Tutkimalla omaa sukuaan ja sitten myöhemmin myös Piiraisten sukua, hänelle selvisi, että hänen juurensa johtivat isän puolelta Taipalsaarelle ja äidin puolelta Ilomantsiin ja peräti Katerman Tikkaseen. Hän itse sanoikin olevansa paluumuuttaja Kuhmoon. Sukututkimuksessakin hän kehittyi erittäin taitavaksi, ja sai ansioistaan nimityksen Eskil Piira Sukuseura ry:n kunniajäseneksi.

Tuula oli monessa yhdistyksessä ja harrastuksessa mukana hiljaisena toimijana; ei koskaan parrasvaloissa viihtyvänä, vaan hiljaisena puurtajana, useimmiten sihteerinä ja rahastonhoitajana. Hänen isänsä oli sotaveteraani, mikä innosti häntä olemaan aktiivi toimija Kuhmon Sotaveteraanit ry:ssä. Hänelle on myönnetty Suomen Sotaveteraaniliiton ansioristi.

Samaan aikaan palkkatyön kanssa Tuula toimi myös yrittäjänä. Kainuun Yrityspalvelu Ky on ollut yli 30 vuotta meidän yhteinen perheyrityksemme, päätoimialana matkailuun liittyvät tehtävät. Kansainvälisyys on ollut perheessämme jokapäiväinen elämänmuoto.

Lukeminen oli Tuulalla koko elämänsä ajan hyvin tärkeää, samoin perhe ja yhteinen puutarhaharrastuksemme. Tuula piti luonnossa liikkumisesta, ja Ontojärvi oli hänelle hyvin mieluisa. Paljasjalkaisesta Helsingin tytöstä tuli siis kuhmolainen.

Minä, kolme lastamme ja lapsenlapsi, jäämme suuren surun ja kaipauksen valtaan.

Jorma Piirainen

puoliso