Historiaa Eskil Piirasta, jälkeläisistä sekä sukuseurasta

Alla kooste sukuseuran puheenjohtajan Jorma Piiraisen vuoden 1997 sukukokoukselle kokoamasta yhteenvedosta Piiraisista ja esitelmästä sukuseuran toiminnasta Kuhmon kotiseutuyhdistyksen tilaisuudessa 17.2.2001. Kooste on päivitetty ja täydennetty 1.10.2008.

ESKIL PIIRAN JÄLKELÄISET

Eskilin jälkeläisiä esiintyy Piiraisina, Piiroisina, Piirosina, Piiroina sekä lukuisilla muilla nimillä avioliittojen kautta.

Kantaisä Eskil Laurinpoika Piira s. 1610-1620 Pudasjärvellä k. tammikuussa 1696 Kuhmossa, Kiekinniemellä.

Uudisraivaaja, joka anoi ja sai 1651 laillisen omistuskirjan raivaamaansa Kuhmon (silloisen Sotkamon pitäjän) Lammasperän Kiekinniemen tilaan, Piiraala 1.

Pso Marketta Parkitar vuodesta 1630-1645 s. ? k. ? Elossa leskenä vielä 1698-1710 rippikirjassa.

Eskilistä ja hänen pojistaan kehkeytyi 1600-luvun loppupuolella melkoinen mahtisuku Kuhmon Lammasperälle. Eskil oli suuri veronmaksaja ja olipa hänellä omia sotilaitakin talossaan. Huhtaa raadettiin ja kauppaa käytiin. Suolakauppa vienalaisten suolakauppiaiden kanssa oli opittu ilmeisesti isältä Laurilta Taivalkosken Tyräjärvellä ja se toi rikkautta taloon. Olihan hevoskuorma suolaa arvokkaampi kuin hevoskuormallinen kultaa!

Taivalkosken Tyräjärvellä asuu edelleenkin ihmisiä, jotka ovat omin silmin nähneet suola-aitan pohjan, jonka sanottiin olleen Piirojen suola-aitta.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Lauri Piiralla (s. noin 1590) oli ainakin kolme poikaa Bertil, Påhl ja Eskil. Bertil ja mahdollisesti Påhl jäivät Pudasjärvelle, mutta Eskil muutti Kuhmoon. Huomattavaa on, että Tyräjärvi sijaitsee Venäjän Kemijoen pohjoisimman haaran latvavesien kohdalla, kun taas Kiekinniemi sijaitsee samaisen joen eteläisimmän haaran latvavesien kohdalla. Tyräjärveltä Ii-jokea ja Kuhmosta Oulujokea pitkin pääsee Pohjanlahteen.

Vielä vanhempaa tietoa on, että Solovetskin luostarin maat olisi otettu "viideltä Karjalan lasten suvulta", joista yksi oli Piira. Vienan meren rannalla olevan Tšuban kylässä olevan museon mukaan heillä löytyy merkintä Ewgen Piirasta, joka heidän mukaansa olisi "kaikkien Piiraisten kanta-isä". Tutkittavaa siis riittää.

Eskilin lapsia:

1. Matti s. 1640-50 k. 1711-27 Talollinen Kiekin Piiralassa, lapsia ainakin 6
2. Paavo s. 1641-51 k. ennen v.1728 Lammasperä no 12 Piiraala, lapsia ainakin 7
3. Esko s. 1642-52 k. syyskuu 1685 Lammasperän Piiraala, lapsia 2, molemmat tyttöjä
4. Tapani s. 1643-53 k. elossa vielä 1683-1710, ei omia lapsia, veli Eskon kasvattilapset 2 tyttöä
5. Heikki s. 1644-54 k. Ison vihan aikoihin, ei enää elossa 1728, Kiekin Piiraala Matin jälkeen, lapsia ainakin 7
6. Juuso s.1645-55 k.02.11.1732 Lammasperän no 1 Piiraala, haudattu kirkkoon, lapsia ainakin 8

Voi olla mahdollista, että on vielä tyttäriä, jotka ovat menneet naimisiin ennen v.1683 (vanhin rippikirja)

Eskilin kaikki 6 poikaa asuivat suurtaloudessa Lammasperän kylän Kiekin Piiraalassa vuoteen 1688 saakka. Silloin Paavo siirtyi omalle 1/8 kruununtilalleen, joka on vuodesta 1728 lähtien Lammasperä no 12 Piiraala. Vuonna 1699 Kiekin Piiraalasta erotettiin Juusolle 1/8 tila ja Matille, Tapanille ja Heikille yhteinen 1/8 tila (Lammasperä no 1 Piiraala).

Lammasperä no1 Piiraalassa asui Matin ja Heikin perillisiä 1730-luvulle, jonka jälkeen se joutui Juuson jälkeläisille. Lisäksi Juuso poikineen raivasi lisää peltoa Piiraalassa ja asutti Lammasperän Kuvajan ja Ikolan. Juuson pojalla Juusolla oli v. 1729 viljelyksessään Lammasperän Kärnälä ja Juuson vanhimmalla pojalla Eskolla Kettula.

Näin voidaan sanoa, että n. 70 vuotta Eskil Piiran saapumisesta hänen jälkeläisillään oli merkittävä osa Lammasperän kylän maista hallinnassaan. Hallinta jatkui pitkään, sillä vielä 1820-luvulla lammasperäläisistä neljännes oli Piiraisia ja heidän hallinnassaan oli kylän maista yli puolet. Suku oli levittäytynyt jo myös muille kylille ja Kuhmon rajojen ylikin.

Kiekinniemi on kuitenkin tila, joka Kuhmossa on pisimpään säilynyt yhden suvun hallinnassa (1651-1855).

Tosin on myös sanottava, että talottomaksi ja maattomaksi joutuminen kävi tosi vilkkaasti kruununtilojen omistajalla. Esimerkkinä on juuri aiemmin mainittu Kiekin Piiraalan kohtalo. Vuoden 1832 alussa Mikko Piirainen oli sen isäntänä, mutta jo seuraavan vuoden maaliskuussa hänen todettiin olevan kerjuulla ja talo huutokaupassa. Suvulla omistus kuitenkin säilyi vuoteen 1855 asti. Mouruvuodet kohtelivat kovin ottein kuhmolaisia Piiraisia samalla tavoin kuin kaikkia kuhmolaisia mukaan luettuna kappalainen J.G. Högmannia.

Eskilin vanhimman pojan Matin pojat Matti ja myöhemmin Paavo siirtyivät Katerman Kuvajalaan (sittemmin Katerman Piiraala) 1713 ja sieltä edelleen hänen perillisiään siirtyi v.1803 Ala-Sotkamon Korholaan.

Toinen poika Paavo asusteli Kiekin Piiraalassa, mutta muutti sittemmin veljensä Matin luo Katermaan ilmeisesti pikkuvihan aikoihin (1739-1740), koskapa Kiekin Piiraalaa oli tuolloin hävitetty pahoin.

Kolmannen pojan Eskon avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, jotka olivat sittemmin Tapanin huollettavana.

Neljännen pojan Tapanin osalta suku ei jatkunut, mutta hän kasvatti Eskon tyttäret. Vanhempi tytär Marketta avioitui Lentuan kylän Piippolassa asuneen Matti Mikkosen kanssa.

Viidennen pojan Heikin jälkeläiset muuttivat Jonkeriin (Nurmeksen puolelle noin vuoden 1750 tietämillä)

Kuudennen pojan Juuson ja hänen poikiensa kohtalo kietoutuu tiiviisti Lammasperän kylän asutukseen. Kiekin Piiraala, Lammasperän no 12 Piiraala, Lammasperän Kuvajala, Piiraala no1 uudisasutus, Lammasperän Kärnälä, Kettula ja Kesseli ovat tiloja, jotka ainakin olivat Juuson ja poikien hallinnassa.

SUKUTUTKIMUKSET

Kirsti Peuramon ja Marjatta Liinaharjan tutkimukset vv. 1977-82 ovat olleet perustana sukututkimuksen aloitukselle.

Sukututkimusta on painettuna kolme osaa, joista:

I-osa käsittää kahden vanhimman pojan Matin ja Paavon jälkeläiset 1700-1800-lukujen vaihteeseen. Tekijänä Riitta Kekki. Valmistunut 1986.

II-osa käsittää nuorempien veljesten Heikin ja Tapanin jälkeläiset 1700-1800 -lukujen vaihteeseen, tutkijana Esa Pokela. Valmistunut 1991.

III-osa on jatkoa I ja II -osille ja käsittää Eskil Piiran jälkeläisiä 1855-1877 vuosilukujen tienoille, tutkijana on myös Esa Pokela. Valmistunut 1993.

Näissä tutkimuksissa on kaikkiaan n. 2 100 Eskil Piiran jälkeläistä tai aviopuolisoa. Kirjaset ovat loppuunmyydyt, eikä uusintapainosta enää liene tulossakaan.

Nyttemmin koko sukututkimuksen kolme osaa on viety sähköiseen muotoon sekä täydennetty, joten nimien määrä on tällä hetkellä n. 23 600. Tallennustyö jatkuu sukuhaarojen lähettäessä omia tietojaan sekä sukuseurojen vaihtaessa tietojaan.

Vuoden 2001 sukukokouksen päätöksellä sukututkimuksessamme seurataan MYöS äidin puoleisia sukuhaaroja.

Sukukirjan teosta on tehty päätös vuoden 2007 sukukokouksessa.

SUKUSEURA

Eskil Piira Seura on perustettu Kuhmon Lentiirassa 3.7.1983. Ensimmäisenä puheenjohtajana oli Valdemar Piirainen ja sihteerinä Matti Piirainen.

Puheenjohtajana on toiminut Jorma Piirainen, sihteerinä Raimo Piirainen vuodesta 1987 lähtien. Vuonna 2001 sihteeriksi tuli Ahti Piirainen. Vuonna 2005 Sihteerinä aloitti Marja-Liisa Lampinen ja uudeksi puheenjohtajaksi 2007 valittiin Pekka Piironen.

Puheenjohtajina, varapuheenjohtajina ja sihteereinä toimineet:

Sääntöjen mukaan sukukokouksia pidetään joka toinen vuosi, parittomina vuosina. Kokoukset ovat vakiintuneet kaksipäiväisiksi, joista ensimmäisenä retkeillään suvulle tärkeillä paikoilla ja toisena pidetään sukujuhla ja varsinainen sukukokous.

Aluksi yhdistys toimi rekisteröimättömänä, mutta rekisteröidyksi yhdistys muutettiin vuonna 1997 ja nimeksi silloin tuli Eskil Piira Sukuseura ry.

Suvulla on ollut tunnus siten, että vuoden 1993 sukukokous hyväksyi sellaisen tekemisen ja 1994 se merkittiin numerolla 640 Suomen heraldisen seuran vaakunarekisteriin.

Tunnusta on rintamerkkinä, pöytäviirinä ja lipputankoon nostettavana isännänviirinä.

Sukuseuran toiminnasta julkaistiin vuoden 2003 vuosikokouksessa Jorma Piiraisen kokoama sukuseuran 20-vuotis -historiikki.

YHTEISTYö MUIDEN SUKUSEUROJEN KANSSA

Vuodesta 2005 alkaen kuhmolaisjuuriset suvut ovat harjoittaneet yhteistyötä. On esiinnytty yhdessä esitellen sukuseuratyötä, pidetty seminaari ja suurimpana hankkeena tehty esiselvitys kuhmolaisjuuristen sukujen kantatilojen löytämiseksi. Se valmistui vuoden 2007 lopulla.

On myös tehty sukututkimustietojen vaihtoa. Yhteisestä toiminnasta sovitaan sukuseurojen neuvottelukunnan kokouksissa. Sen puheenjohtajana on Jorma Piirainen ja varapuheenjohtajana Tauno Komulainen, molemmat Kuhmosta. Yhteistoiminnan tiedotuskananvana käytetään sukulipas.fi -kotisivua.